Evakuointi
Evakuoinneilla tarkoitetaan viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja evakuoidun väestön sijoittamista turvalliselle alueelle. Evakuointiin sisältyy lisäksi väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaaminen evakuointitilanteessa.
Evakuointi on yksi väestön suojaamiskeino ja se tarkoittaa suppeimmillaan yhden talon asukkaiden siirtämistä turvalliseen paikkaan ja laajimmillaan sillä tarkoitetaan useiden kuntien väestöjen siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta.
Evakuointisuunnitelma
Suunnitelma on osa sitä kokonaisuutta, jolla varaudutaan evakuointien suorittamiseen. Jokainen kunta varautuu lisäksi omissa valmiussuunnitelmissaan huolehtimaan evakuoitujen majoituksesta, muonituksesta, vaatetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta perushuollosta. Lisäksi kunnat huolehtivat tiedottamisesta ja muista kunnille soveltuvista tehtävistä siten kuin niistä on yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa sovittu.
Myös muilla viranomaisilla on tehtäviä evakuointien toteutukseen liittyen, joihin heidän tulee omissa valmiussuunnitelmissaan varautua.
Evakuoinnit suunnitellaan sekä normaali- että poikkeusoloja varten.
Evakuointisuunnittelusta ja toimeenpanosta vastaavat sisäasiainministeriö, lääninhallitukset sekä alueen pelastusviranomaiset. Jokainen ministeriö vastaa lisäksi evakuointisuunnittelusta oman hallintokuntansa osalta.
Perusteet evakuointisuunnitteluun on annettu Valmiuslaissa (34 a §), Puolustustilalaissa (23 §) ja Pelastuslaissa (45 §), joissa eri viranomaisille annetaan toimivalta väestön siirtämiseen vaaran uhkaamalta alueelta.
Sisäasiainministeriö on antanut 14.11.2003 ohjeen väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta.
Evakuointien suunnitteluperusteet
Evakuointien suunnitteluperusteena ovat pelastustoimialueen onnettomuusriskien kartoitus sekä puolustussuunnittelun perustana olevat uhka-arviot. Satakunnan pelastuslaitoksen riskianalyysissä on tarkastelu pelastustoimialueen onnettomuusriskejä yleisellä tasolla. Valtakunnalliset uhka-arviot on käsitelty seuraavissa asiakirjoissa:
- Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
strategia (Valtioneuvoston periaatepäätös 27.11.2003)
- Arjen turvaa,
sisäisen turvallisuuden ohjelma ( Valtioneuvoston periaatepäätös 23.9.2004),
sekä
- Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (Valtioneuvoston selonteko
24.9.2004)
Esimerkkejä uhka-arvion pohjalta:
- Päivittäiset onnettomuustilanteet, joissa joudutaan evakuoimaan ihmisiä esimerkiksi tulipalon tai vaarallisten aineiden aiheuttaman onnettomuuden seurauksena. Tyypillistä on, että evakuoitavien henkilöiden määrä on pieni ja siirtyminen on väliaikaista. Tilanteen hoitaminen edellyttää pelastustoimen resurssien lisäksi toimia mahdollisesti kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisilta onnettomuuden kohteeksi joutuneen toimeentulon ja tilapäismajoituksen varmistamiseksi.
- Suuronnettomuustilanteet, joissa evakuoitavien henkilöiden määrä on suuri ja onnettomuuden vaikutusaika pitkä. Esimerkiksi vuoden 1899 kaltainen suurtulva Kokemäen joessa uhkaisi noin 3 500 rakennusta lähinnä joen keskiosassa sekä Porin kaupungin alueella. Tulvan seurauksena jouduttaisiin evakuoimaan tuhansia ihmisiä (Suurtulvaselvitys).
- Kiristynyt kansainvälinen tilanne saattaa johtaa tilanteeseen, jossa on perusteltua evakuoida strategisesti tärkeiden kohteiden ympäristö väestöstä, jonka läsnäolo alueella ei ole välttämätöntä. Evakuoitavien henkilöiden määrä vaihtelee kohteesta ja sen luonteesta riippuen.
- Aseellisen hyökkäyksen uhka, sota ja sodan jälkitila ovat myös tilanteita, jossa saatetaan suorittaa laajamittaisiakin väestönsiirtoja vaaran uhkaamalta alueelta.
Evakuointitoimenpiteiden johtaminen
Pelastustoiminnan johtajalla on oikeus evakuoida ihmisiä ja omaisuutta, mikäli se onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi on tarpeellista (Pel 45 §). Näissä tilanteissa pelastustoiminnan johtaja myös vastaa evakuointiin liittyvästä johtamisesta. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi kuitenkin erityisestä syystä ottaa tilanteen johtovastuun, mikäli se perusteltua esimerkiksi onnettomuuden laajuuden johdosta (Pel 44 §).
Poliisilaissa (18 §) on poliisiviranomaiselle annettu toimivalta siirtää väestöä tietyissä tilanteissa. Tällöin johtovastuu on poliisiviranomaisella, vaikka väestön siirrossa käytettäisiin hyväksi pelastustoimen laatimia evakuointisuunnitelmia ja pelastustoimen henkilöstöä.
Poikkeusoloissa tapahtuvista laajoista evakuoinneista päättää valtioneuvosto Valmiuslain perusteella (ValmL 25 § ja 34 a §). Puolustustilan voimassa ollessa päätöksen väestön siirrosta voi tehdä myös sotilasviranomainen (PuolTL 23 §). Alueellinen evakuointien johtaminen esitetään tarkemmin päivystysaluekohtaisissa osissa.
Evakuoinnin toteutuksessa tarvittava henkilöstö
Päivittäisissä onnettomuustilanteissa, joissa väestöä joudutaan evakuoimaan vaaran uhkaamalta alueelta, käytettävissä olevat resurssit ovat pitkälle pelastustoimen omia henkilöresursseja.
Poliisiviranomainen pystyy antamaan virka-apua evakuoinnin suorittamisessa. Samoin evakuoitavan kohteen henkilöstöä voidaan/ tulee käyttää apuna esimerkiksi hoitolaitoksen evakuoinnissa. Muiden resurssien käyttö ei tilanteen äkillisyyden johdosta ole useinkaan mahdollista.
Onnettomuuksissa, joissa evakuointiin käytettävä aika on pidempi (tunteja) pelastusviranomaisen avuksi voidaan hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ryhmiä. Näitä ryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi pelastusviranomaisen apuna evakuoitavien kokoamisessa ja avustamisessa tai joukkomajoituspaikoilla sosiaaliviranomaisten apuna.
Tiedottaminen
Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinneista tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavaa hätätiedotetta, siten kun asetuksessa (838/2003) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautoilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään yleistä vaaramerkkiä, jota täydennetään hätätiedotteella tai paikallisella tiedotteella.
Poikkeusolojen evakuointien tiedottamisessa tiedotusvastuu on kunnan johtokeskuksella, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallituksen tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä on paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö.
Väestön kokoaminen
Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinnin tavoitteena on saada nopeasti siirrettyä väestö pois vaaran uhkaamalta alueelta. Akuutin vaiheen jälkeen on sääolosuhteista ja evakuoitavasta väestöstä riippuen järjestettävä väestölle tilapäismajoitus. Tilapäismajoituksen järjestämisvastuu on kuntien sosiaaliviranomaisilla.
Hoito- ja huoltolaitosten tulisi omissa valmiussuunnitelmissaan selvittää etukäteen tilat, joissa laitoksen toimintaa voidaan jatkaa, mikäli laitoksen toiminta joudutaan esimerkiksi tulipalon johdosta siirtämään toisaalle.
Tilanteissa, joissa evakuointien suorittamiseen on käytettävissä vuorokausia väestön kokoaminen pyritään järjestämään siten, että väestö poistuisi omatoimisesti vaaran uhkaamalta alueelta. Viranomaisten ja tehtävään varatun henkilöstön tehtäväksi jäisi järjestää sen väestönosan kokoaminen, joka ei omatoimisesti kykene poistumaan alueelta.
On arvioitu, että noin puolet väestöstä poistuu itse vaaran uhkaamalta alueelta ja puolet tarvitsevat evakuointikuljetuksia. Evakuoitujen kokoontumiskeskukset huolehtivat evakuoitavien kuljetuksesta ja tarvittavista matka-asiakirjoista.
Kuljetusjärjestelyt
Päivittäisissä onnettomuuksien osalta käytettävissä oleva kuljetusresurssi on selvitetty pelastustoimen perussuunnitelmassa.
Poikkeusoloissa liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa, valvoo ja koordinoi tieliikenteen ja tiekuljetusten järjestelyjä. Lääninhallituksiin perustettava kuljetusohjausyksikkö (KULO) ja tarvittaessa tiekuljetuskeskukset. Lääninhallituksen poliisiosastoon perustetaan polttonesteen säännöstely-yksikkö (LISY). KULO-yksikön tehtävän on järjestää kuljetus sille osalle väestöä, joka ei voi siirtyä omin ajoneuvoin. Pelastusviranomainen arvio kuljetustarpeen ja tekee tarvittavat kuljetustilaukset KULO-yksikölle.
Tarkemmin kuljetusjärjestelyistä SM:n ohje 14.11.2003 ”Ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta”
Evakuoitavien rekisteröinti
Evakuoitavan väestön rekisteröinti on vaikea toteuttaa niin, että koko evakuoitu väestö saadaan rekisteröityä. Edes yhtä asuinrakennusta koskevassa evakuoinnissa ei välttämättä pystytä rekisteröimään evakuoituja henkilöitä. Tilanne on ongelmallisempi laajoissa evakuoinneissa, joissa käytettävissä oleva aika on pitkä ja evakuoitava alue on suuri. Rekisteröityä saadaan vain se osa väestöstä, joka evakuoituu kokoontumiskeskusten tai järjestelykeskusten kautta. Omatoimisesti pois paikkakunnalta lähteitä ei juurikaan voida rekisteröidä.
Tilanteissa, joissa evakuoitavien rekisteröintiin pyritään, käytetään apuna kuntien väestörekisteritietokantoja.
Evakuoitujen vastaanotto ja sijoittaminen
Evakuointisuunnittelussa varaudutaan ottamaan vastaan henkilömäärä, joka on 25% alueen asukasluvusta. Evakuoitujen vastaanotto on suunniteltu kunnittain siten, että jokaiseen pelastustoimialueen kuntaan sijoitetaan evakuoitavia.
Tässä suunnitelmassa on esitetty evakuoitavien vastaanottokeskukset, joihin evakuoitavat kokoontuvat ja joista heidät ohjataan joukkomajoituspaikkoihin. Sijoitetun väestön muonitus ja huolto sekä tarvittavat yhdyskuntatekniset toimenpiteet suunnitellaan kunkin kunnan sektorikohtaisissa valmiussuunnitelmissa.
Evakuointien johtaminen päivystysalueella
Evakuointia johtaa se viranomainen, jolle kuuluu evakuointiin johtavan tilanteen johtovastuu.
Pelastustoimen johtovastuulla olevissa tilanteissa evakuointien johtajana toimii tehtävään hälytetyn muodostelman johtaja.
Hälytyslähdön johtaja käynnistää tarvittavat toimenpiteet ja arvioi hälytettyjen yksiköiden riittävyyden tilanteen hoitamiseen. Tarvittaessa lähdönjohtaja pyytää tarvittavat lisähälytykset sekä pyytää hätäkeskusta hälyttämään kuntien muita viranomaisia.
Lähdönjohtaja informoi tarvittaessa pelastusohjeen mukaisesti esimiestään tilanteesta.
Evakuoinnin toteutuksessa tarvittava henkilöstö
- Evakuointien toteuttamiseen on pelastustoimella käytettävissä vasteen mukainen henkilöstö.
- Tilanteessa jossa välitön evakuointi on välttämätöntä (esimerkiksi rakennuspalon yhteydessä), tulee pelastustoiminnan johtajan kohdentaa käytettävissä olevat voimat ihmisten pelastamiseksi. Tarvittaessa pelastustoiminnan johtaja voi käskeä siviilihenkilöstöä auttamaan tässä tehtävässä.
- Tilanteessa, jossa evakuoinnin toteuttamiseen on käytettävissä enemmän aikaa (tunteja tai vuorokausia), voidaan evakuoinnin suorittamiseen käyttää myös muuta kuin pelastustoimen henkilöstöä.
- Poikkeusolojen osalta evakuoinnissa tarvittava henkilöstö on varattuna tehtäviinsä.