Pelastuslaitos vastaa myös kaikkiin avunpyyntöihin vesistöissä sattuvissa onnettomuuksissa.
Vesistöissä tapahtuvat pelastustehtävät ovat aina eri viranomaisten yhteistoiminta tehtäviä. Pääsääntöisesti pelastuslaitos vastaa sisävesillä tapahtuvista onnettomuuksista ja rajavartiosto merellä tapahtuvista onnettomuuksista johtamisen osalta. Lähes aina mukana on myös poliisi ja joskus viranomaisyhteistyössä on muitakin viranomaisia mm. puolustusvoimat. Erilaisissa tehtävissä myös poliisi ja puolustusvoimat voivat olla vastuussa toiminnan johtamisesta. Virka-aputehtävien eri tehtävämuotoja ovat mm. etsintä-, vahingontorjunta-, öljyntorjunta-, raivaus- ja erilaiset tarkistustehtävät.
Vesipelastus voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: pintapelastukseen ja vedessä tapahtuvaan pelastussukellukseen. (Pelastussukelluksen yksi toimintamuoto on vedessä tapahtuva pelastussukellus, muita ovat savu- ja kemikaalipelastussukellus.) Pintapelastus tapahtuu nimensä mukaisesti pinnalta tai sen välittömästä läheisyydestä. Pintapelastus kuuluu jokaisen pelastajan peruskoulutukseen. Jokainen pintapelastustehtävä voi muuttua pelastussukellus- tehtäväksi, tähän varaudutaan hälyttämällä pintapelastustehtäviin myös pelastussukellusyksikkö. Pelastussukellusta suoritetaan asemilta, jotka ovat palvelutasossa erikseen määritelty tähän tehtävään. Samassa palvelutasopää- töksessä määritellään myös pelastussukelluksen taso: I- tai II-taso. III-taso tarkoittaa pintapelastusta ja sitä suoritetaan koko Satakunnan alueella. Pelastussukellus on erikoiskoulutuksen vaativaa erityistoimintaa. Jokainen sukeltaja on saanut tehtäväänsä vastaavan erikoiskoulutuksen ja hänet on nimetty pelastussukeltajaksi.
Erityistehtävät vaativat myös huippuluokkaisen erityiskaluston unohtamatta itse pelastussukeltajaa. Suomen olosuhteissa näkyvyys on aina huono ja veteen liittyy muitakin vaaratekijöitä, mm. jäätävyys ja virtaukset.